Jättipalsamin kimppuun Malmilla

Jättipalsami (Impatiens glandulifera)

Ärhäkästi leviävä vieraslaji jättipalsami peittää alleen alkuperäiskasvillisuuden.  (Kuva: Minna Mäkinen)

Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho. Kasvin lehdet ovat muodoltaan suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Sillä on suuret, jopa 4 cm kokoiset kaksineuvoiset kukat. Kasvin hedelmä on litumainen kota, joka repeää kypsänä herkästi singoten siemenet monien metrien päähän lähiympäristöön. Jättipalsamiyksilöt voivat olla suuria, jopa yli kolmemetrisiä. Jopa pienet, alle 10 cm korkeat yksilöt kukkivat ja muodostavat siemeniä. Suurikokoisimmat kasvit ovat yleensä rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, joilla jättipalsami on erittäin kilpailukykyinen ja valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta. Jättipalsami tuottaa runsaasti siemeniä. Yksi yksilö voi muodostaa jopa 4000 siementä. Siemenet sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän. Monet kasvustot ovat saaneet alkunsa kun puutarhajätteitä on kuljetettu luontoon tonttien ulkopuolelle.

Jättipalsami on kotoisin Himalajan vuoristoalueilta, jossa sitä tavataan 1800 metrin korkeudelta aina puurajalle, noin 4000 metriin saakka. Kasvi tuotiin Suomeen ensimmäisen kerran 1800-luvun lopulla. Vuosien varrella jättipalsamia on tuotu puutarhakasviksi monesta eri maasta ja nykyään sitä tapaa laajalti luonnossa.

Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan mukaan jättipalsami kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon. Jättipalsami on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Lähde: Vieraslajit.fi (http://www.vieraslajit.fi/ )

Kitkettävää jättipalsamialuetta Malmilla. (Kuva: Minna Mäkinen)

Takana on järjestyksessään toinen kesä jättipalsamin kitkentätalkoita Malmilla – ja mikä pitkä, kuuma kesä tämä onkaan ollut! Reilu vuosi sitten aloitimme Malmilla talkoot kitkemällä jättipalsamia peräti kolmelta alueelta, joista kaksi oli pienehköjä alueita ja tämän kesän tarkistuskäynneillä varsin lupaavasti haltuun saaduiksi todettu. Kolmas alue, jota ehdimme viime kesänä vain aloittaa, olikin sitten se, jonka laajuus selvisi oikeastaan vasta tänä kesänä ja jossa tulee riittämään työtä tulevillekin vuosille. Tämä Ala-Malmilla sijaitseva jättipalsamin valtaama alue jää mielenkiintoisesti näkymättömiin metsiköiden ja pusikoiden taakse. Sitä ei maan tasalta näe kerralla kokonaisuudessaan oikein mistään, sillä se pujottelee useamman ojan myötäisesti risteillen piiloon alueelle, jossa se on saanut rauhassa levitä vuosien ajan. Kalpeaa aavistusta alueen laajuudesta saa eri puolilta lähistön kävelyteiltä katsoen oikeaan suuntaan, missä kukinta-aikaan paistaa kauempaa pinkki kukkameri. On vaikea sanoa, miltä suunnalta laji on alun perin lähtenyt leviämään -mahdollisesti useammista eri lähteistä-, sillä kasvustoalueen ympärillä on runsaasti taloja, joiden ”pihan perällä” olevat puutarhajätteen kaatopaikat reunustavat kasvustoaluetta eri puolilta. Alueella kasvaa jättipalsamia niin erilaisissa olosuhteissa, vetisemmissä ja kuivemmissa, että alueella riitti syksyyn asti eri kasvuvaiheessa olevaa jättipalsamia kitkettäväksi.

Kääritään hihat ja ryhdytään hommiin

Malmin jättipalsamitalkoiden tiedotukseen ovat Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen lisäksi osallistuneet Malmi-seura ja Terve askel luontoon -hanke. Koska kyseessä on vasta toinen kitkentäkesä Malmilla eikä talkoille ole vielä ehtinyt muodostua pitkää perinnettä, niin osallistujamäärät ovat toistaiseksi jääneet pieniksi, vain 2-6 osallistujaa talkoita kohden. Toisaalta tällöin näkyy valtavan selvästi se, miten merkittävää työtä jo muutamankin osallistujan voimin saadaan aikaiseksi, kun vain kääritään hihat ja ryhdytään hommiin. Tuottaa todellista hyvänolontunnetta nähdä talkoiden päätteeksi kitketty alue, suuri määrä pois kitkettyä jättipalsamikasvustoa ja talkoolaisten kätten tärkeä jälki. Tätä tunnetta ei voi ostaa rahallakaan!

Taistelu on menetetty vasta sitten, jos kädet nostetaan pystyyn ja luovutetaan

Vaikka allekirjoittaneen muiden kiireiden vuoksi Malmin talkoot päästiin tänä kesänä aloittamaan vasta elokuun alussa (ensi kesänä aloitamme aikaisemmin!), niin ehdimme kuitenkin kitkeä jättipalsamia elo-syyskuun aikana yhteensä 12 talkoissa. Kesän aikana saatiin kitkettyä laaja alue, jonka parissa jatkamme ensi kesänä, jotta nekin kasvit, joita ei tänä kesänä saatu pois tai jotka loppukesästä ja syksyä kohden mentäessä ehtivät jo siementää, saadaan hoidettua pois. Vuosi vuodelta urakka tulee helpottamaan, joten taistelua ei missään nimessä kannata pitää menetettynä, vaikka sellaisia kommentteja aika ajoin esim. sosiaalisessa mediassa näkeekin. Tapaan sanoa, että taistelu on menetetty vasta sitten, jos kädet nostetaan pystyyn ja luovutetaan. Mitenkään muuten hommaa ei kuitenkaan tule hoidettua kuin aktiivisin käsiparein, ja onneksi meitä valveutuneita luonnonystäviä, jotka kitkemme eri vieraslajeja pois valtaamasta alaa Suomen alkuperäisluonnolta, on paljon. Kaikki järjestämiini talkoisiin osallistuneet ovat varmasti kuulleet minun sanovan, että vieraslajien kitkentä ei ole pikalaji vaan pitkän matkan laji, kestävyyslaji.

Kitkettyä aluetta Malmilla. (Kuva: Minna Mäkinen)

Jokaisella kitkevällä käsiparilla on merkitystä

Nyt, kun kesä on kääntynyt syksyyn, olemme siirtyneet ahkeroimaan jättipalsamin kitkentätalkoista Malmin siistinä pitämiseksi roskienkeruu- ja plogging-talkoisiin. Nyt on myös hyvä aika ryhtyä suunnittelemaan ensi kesän toimintaa ja Malmin kitkentätalkoiden markkinointia, jotta mukaan saadaan myös sellaisia, tärkeästä ympäristötyöstä potentiaalisesti kiinnostuneita kaupunkilaisia, joita ei talkoiden netti-ilmoittelulla aiemmin ole tavoitettu. Mitä enemmän osallistujia saamme jättipalsamitalkoisiin, sitä nopeammin saamme tällä hetkellä työn alla olevan alueen kitkettyä ensi kesänä. Näin pääsemme siirtymään uusien kitkettävien alueiden kimppuun, joissa jättipalsami vielä rehottaa (tällainen alue on ilmoitettu mm. Malmin lentokentän koillisnurkalta).

Haluan sekä Helsyn että omasta puolestani kiittää tärkeää yhteistyökumppaniamme Helsingin kaupunkia, joka on kärsivällisesti ja ripeästi käynyt aina talkoidemme jälkeen noutamassa kitkettyä kasvimassaa sisältävät jättipalsamisäkit asianmukaisesti hävitettäväksi. Toivomme ensi kesän talkoisiin runsasta osallistujamäärää – jokaisella käsiparilla on tässä tärkeässä taistelussa merkitystä! Seuraa tulevia talkoita ja tapahtumia Helsyn tapahtumakalenterista: https://www.sll.fi/uusimaa/helsy/tapahtumat

Minna Mäkinen

Kirjoittaja on Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) retkiryhmän jäsen, aktiivinen jättipalsamin kitkentä- ja roskienkeruutalkoiden järjestäjä, joka haluaa parantaa maailmaa ja jättää puhtaan luonnon ja elinkelpoisen maapallon myös tuleville sukupolville.

Vieraat Helsingissä

Kaupunkien riesana ovat vieraat, muualta tulleet kasvit, jotka valtaavat kotoperäisiltä lajeilta elintilaa. Helsingin ongelmana on eritoten puutarhoista karannut jättipalsami. Helsy on tehnyt jo usean vuoden ajan työtä tämän valloittajan kitkemiseksi.

Isokokoiset vieraskasvilajit valtaavat alaa Helsingin metsissä ja rannoilla. Leviämisen vauhti kiihtyy, alkuperäinen luonto väistyy ja lopulta luonnon monimuotoisuus kärsii. Luonnon monimuotoisuus ei tarkoita samaa asiaa kuin lajirikkaus, joka kaupungeissa usein on suuri. Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttaa lajien paljouden lisäksi myös alkuperäisten luontotyyppien moninaisuus ja geeniperintö. Suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle ovat elinympäristöjen väheneminen ja pirstoutuminen, joita seuraa muualta peräisin olevien haitallisten vieraslajien tekemä tuho.

Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2012 julkaisemassa kansallisessa vieraslajistrategiassa määritellään Suomen haitalliset vieraslajit. Vieraskasveista muutamat isokokoiset, alunperin koristekasveina viljellyt lajit kuten jättipalsami, kurtturuusu, lupiini ja jättiputket (3 lajia), ovat luettelon kärjessä. Helsingin viheralueilla ongelmia aiheuttavat monin paikoin myös japanintatar, etelänruttojuuri ja karhunköynnös. Yhteistä näille aggressiivisesti leviäville karkulaisille on, että kaukaisista kotosijoistaan huolimatta ne ovat sopeutuneet hyvin täkäläisiin oloihin – jopa liian hyvin. Ne nimittäin aiheuttavat haittaa Suomen pienpiirteisessä maastossa, sillä kotimainen kasvisto ei kykene kilpailemaan niiden kanssa.

Jättipalsami lähtee maasta vetämällä. Liian reippaita otteita kannattaa kuitenkin varoa, sillä maata lähtee helposti myös mukana. Kuva Kaisa Hauru.

Edellä mainituista kasveista jättipalsami on ainoa yksivuotinen, ja näin ollen sen repiminen maasta juurineen on kohtalaisen helppo ja tehokas hävittämiskeino. Helsy aloitti, ensimmäisenä pääkaupunkiseudulla, jättipalsamien torjuntaan tähtäävät kitkentätalkoot Lauttasaaressa vuonna 2005. Yhdistyksen kitkentätalkoiden tuloksena laji on paikoin hävinnyt, mutta sen laajempi hävittäminen on osoittautunut vaikeaksi. Kitkentä vaatii sitoutumista ja suunnitelmallista hoitoa useamman kerran kesässä.

Nykyisin Helsy kitkee jättipalsamia talkoovoimin myös Seurasaaressa, Herttoniemen Saunalahdella ja Vuosaaren Uutelassa. Myös Helsingin rakennusviraston puisto-osasto antaa neuvoja kitkentätalkoiden aloittaimisessa.

Kitkentä on helppo ja käytännöllinen tapa osallistua pääkaupungin luonnon suojeluun. Tarvitset vain reipasta mieltä, työhanskat ja helteisellä säällä juomapullon. Palsaminkitkijöitä tarvitaan edelleen lisää, joten tervetuloa mukaan!

Helsyn tämän vuoden ensimmäiset jättipalsamin kitkentätalkoot Lauttasaaressa 12.6.2013 klo 17.30. Lähtö Merikylpylänpuiston (Kasinonrannan) kahvilan edestä. Bussit 65A ja 66A (toinen pysäkki Särkiniementiellä) tai 20 (ensimmäinen pysäkki Isokaarella).

Christina Lindén