Helsingin Sanomat hehkuttaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas Tatu Rauhamäen (kok) halua rakentaa Östersundomin alueita ”läheisellä Natura-alueella pesivistä linnuista huolimatta”. 1)
Tämä on alamittaista populismia.
Luontoarvojen sivuuttaminen kaavoituksessa on yksiselitteisesti vastoin lakia. Aivan erityisen laitonta se olisi Natura-alueiden osalta. Helsingin Sanomat ja Tatu Rauhamäki yllyttävät siis kaavoittajaa laittomuuksiin.
On erikoista, ettei kumpikaan ole oppinut mitään Östersundomin kaavoituksen kompasteluista.
Östersundom liitettiin v. 2009 pakkopäätöksellä Helsinkiin, ja seuraavana vuonna kaupunkisuunnitteluviraston (KSV) silloiset johtajat Tuomas Rajajärvi ja Matti Visanti kävivät pyytämässä ympäristöministeri Paula Lehtomäeltä (kesk), ettei Helsingin tarvitse noudattaa Natura-säädöksiä Östersundomissa.
Lehtomäki lupailikin löysää linjaa. Kun vierailu ja alustavat lupaukset tulivat julkisuuteen – ensimmäisenä Suomen Luonnossa – Lehtomäki oli kompastua jalkoihinsa kiireessään perua puheensa. Ministerillä kun ei ole valtakirjaa edistää laittomuuksia.
Rajajärven ja Visannin ”ei laki voi Helsinkiä koskea” -linja jumitti Östersundomin kaavoituksen vuosiksi. Heidän väistyttyään eläkkeelle KSV alkoi ymmärtää realiteetteja. Viime syksynä sen edustajat esittivät Salmenkallion metroaseman poistoa ja rakennettavan alueen vetämistä riittävän kauas Natura-alueista. Tämä poistaisi pääosan kaavoituksen esteistä.
Nyt Helsingin Sanomat ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja haluavat uudelleen ajaa Östersundomin kaavoituksen umpikujaan. Yritys kaavoittaa Östersundom Natura-säädöksiä loukaten tekisi asiasta EU-tason kiistan. Tämän tavoittelemisessa on ylen työlästä nähdä mitään järkeä.
Hesari huiputtaa lukijoitaan
Helsingin Sanomat on jo pitkään, ja monissa laajoissa artikkeleissa propagoinut tarinaan ”pyy uhkaa Östersundomin rakentamista”. Tai ruisrääkkä. Tai kehrääjä. 2)
”Helsinki on jättämässä suuren osan Östersundomin Salmenkalliosta ja Talosaaresta toistaiseksi kaavoittamatta, sillä alueella pesii pyitä, kehrääjiä ja ruisrääkkiä”, lehti selittää tällä kertaa.
Kysymys on siis vain kolmen lintulajin muutamasta parista, lehti väittää.
Helsingin Sanomien tarina ei ole totta, ja lehden toimitus tietää sen.
”Todellisuudessa Östersundomin Natura-alueiden suojeluperusteena on 9 suojeltua luontotyyppiä, 28 kasvi- ja sienilajia, yksi hyönteislaji sekä 22 lintulajia.”
”Euroopan unionin Natura-verkosto ei suojele yksittäisiä pyitä tai ruisrääkkiä, vaan sen tavoite on turvata riittävä määrä kaikkia EU:n alueella esiintyviä luonnollisia elinympäristöjä ja niiden eliölajeja. Suojelusta tinkiminen johtaisi hiljalleen koko suojelualueverkoston ja eurooppalaisen luonnon monimuotoisuuden rapautumiseen”, kirjoitti lintuyhdistys Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka vastineessaan viime vuonna. 3)
Hesarin toimitus voisi itsekin helposti tarkistaa Östersundomin Naturoiden suojeluperusteet, ja luultavasti he ovat sen myös tehneet. Samojen perättömien väitteiden jatkuva toistaminen mitä ilmeisimmin on toimituksen harkittu valinta.
Keskustapuolueen oma ja sitä lähellä oleva maakuntalehdistö, unohtamatta MTK:n Maaseudun Tulevaisuutta, harrasti tällaista luonnonsuojelun vastaista perättömien väitteiden levittelyä 1970-90-luvuilla. Maakuntalehdistö on pääosin irtautunut kepusta ja sitä myöten huomattavasti rauhoittunut. Pölhöpopulismin lipunkantajaksi on ryhtynyt vuorostaan Uudenmaan maakuntalehti Helsingin Sanomat.
Vuosi sitten 22 median päätoimittajat vetosivat ”Luotettavan median puolesta” valemedioita vastaan. Vetoomuksen allekirjoitti myös HS:n päätoimittaja Kaius Niemi. 4)
Vetoomus oli aiheellinen ja kannatettava, mutta kun luotettavaksi ilmoittautuu, eivät myöskään jutut saisi olla kuin valemedioista reväistyjä.
Paljonko maksaa Senaatintori?
Valitustensa tueksi toimitus on ynnäillyt spekulatiivisia tuloja tonteista:
”Tuntuu täysin kohtuuttomalta, että muutama kehrääjä maksaa Helsingille 100 miljoonaa euroa. Olisi eri asia, jos ne olisivat aidosti uhanalaisia, mutta eivät ne sitä ole”, Rauhamäki sanoo HS:lle.
Myös tämä on halpispopulismia.
Vihreiden näkyvä kuntapoliitikko Osmo Soininvaara on vuosia kaupitellut laskelmiaan valtavista tonttituloista, jotka menetetään, kun armeijan annetaan jatkaa Santahaminassa, eikä saarta kaavoiteta asutukselle. Sivuutan vain maininnalla sen, ettei Soininvaara piittaa vähääkään siitä mitä maksaisi armeijan uuden varuskunnan rakentaminen – johonkin.
Kumma ettei kokoomus ja Tatu Rauhamäki ole tarttuneet Soininvaaran spekulaatioihin, vaan vastustavat armeijan häätämistä Santahaminasta.
Yhtä hyvin voisimme laskea mitä Helsinki menettää, kun Senaatintori pidetään tyhjänä. Kaupungin parhaalla paikalla, eikä juuri muuta käyttöä, kuin olla vaan autiona.
Östersundomin rakentaminen tulee tuottamaan tappiota. Yksin metro maksetaan nykyisen arvion mukaan 800 miljoonaa euroa. Kadut ja kunnallistekniikka eivät rakennu ilmaiseksi. Suunnittelukin maksaa, ees-taas-huopaaminen se vasta maksaakin. Tonteista perittävät maksut eivät kata näitä kuluja.
Kaupunki ei menetä euroakaan, kun se ei lainvastaisella kaavoituksella aloita kymmenen vuoden oikeusprosessia. Sen sijaan Hesarin ja Tatu Rauhamäen tahdon noudattaminen tulisi todella kalliiksi.
Mikko Niskasaari
LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA:
1) Joonas Laitinen: ”Helsinki menettää sata miljoonaa euroa ”muutaman” linnun takia – kokoomus pelkää äänestäjiensä pakenevan naapurikuntiin”. HS 17.3.2017.
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005130703.html
2) Esimerkkejä HS:n kirjoituksista.
Marja Salmela: ”Pyyn ja ruisrääkän suojelu uhkaa kaataa itämetron jatkon Östersundomiin”, HS 13.1.2016
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002879561.html
Lari Malmberg: ”Pyy, ruisrääkkä ja kehrääjä voittivat Helsingin kaupungin – Östersundomin metrolinjaa siirrettiin pohjoiseen”. HS 29.11.2016
3) Jukka Hintikka: ”Östersundomia uhkaa kelvoton kaavoitus, ei pyy”. HS 16.1.2016.
http://www.hs.fi/paivanlehti/16012016/a1452835967092
4) Vetoomus ”Luotettavan median puolesta” 1.3.2016.
http://dynamic.hs.fi/2016/paatoimittajat/
Helsy 