Helsy

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen blogi

Ihanat rannat – Suomenlahti-vuoden kasviretketki Talissa ja Mätäjoella

Jätä kommentti

Helsyn luontoretkiohjelmaan kuuluu joka vuosi ainakin muutama veden ääreen suuntautuva retki. Suomenlahti-teemavuonna 2014 tutustuttiin ranta- ja vesikasveihin joella, joensuistossa ja merenrannalla. Ihania rantoja koluttiin Talissa, Kannelmäessä ja Lauttasaaressa.

Luonnonkukkien päivänä 14.6.2014 Helsyn retki suuntautui Talin rantaan ja Mätäjoelle. Kyseessä on Helsingin suurin puro, joka myötäilee Vantaanjoen muinaista reittiä kohti Suomenlahtea. Mätäjoen alajuoksun ympärille muodostuneet Talin puronvarsilehdot kiehtovat viidakkomaisuudellaan.

Rantoja verhoavat saniaiset, lehtopalsamit ja mesiangervot kamppailevat olemaolostaan tulokaslajeja vastaan. Maanmyllerrykset uuden kävelytien ja sillan rakentamisen yhteydessä ovat vauhdittaneet voimakkaasti leviävän kyläkellukan, yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta Kaisaniemessä alun peri karanneen rikkapalsamin sekä elinympäristölleen haitalliseksi luokitellun jättipalsamin leviämistä lehdossa. Vaateliaat lehtokasvit, kuten lehtotähtimö ja purolitukka Pajamäenojan rannalla olivat retkipäivänä jo kukkineet.

Mätäjoen viidakkomainen ranta vanhan puretun sillan kohdalla heinäkuussa 2010. Kuva Christina Lindén.



Mätäjoki laskee Suomenlahteen Iso Huopalahden pohjukan kautta. Siellä sijaitsi yksi kaupungin monista kaatopaikoista vuoteen 1980, sekä yksi vedenpuhdistamoista – ajalta ennen Viikinmäkeä. Nyt jokisuistossa olevalta sillalta on hienot näkymät kohti lahtea, joen suistoa, viereistä avoluhtaa ja rannan tervalepikkoa.

Näkymä Mätäjoen suiston ruovikkoon ja Iso Huopalahteen. Kuva Christina Lindén.

Kesäkuun retkellä rannalla nähtiin muun muassa vesihierakka, leveäosmankäämi, myrkkykatko ja niin ikään myrkyllinen ”puoliliaani” punakoiso, jonka versot saattavat kasvaa 2–3 metrin pituisiksi. Rantavedessä havaittiin ratamosarpio ja ojapalpakko, joessa ulpukan ja rantapalpakon kelluslehtiä.

Näkymä sillalta Mätäjoelle. Kuva Christina Lindén.

Lajirikas, kasvistoltaan arvokas luhta muuttuu lahdessa vähitellen ruovikoksi jossa järviruoko ja isosorsimo kilpailevat vallasta. Isosorsimo on viljelyperäinen iso heinäkasvi, joka tuotiin 1700-luvulla lammikoiden koristeeksi ja rehukasvina kokeiltaviksi. Haitalliseksi vieraslajiksi katsottavan kasvin maarönsyjä lähetti itse Linné Augustin Ehrensvärdille, joka tiettävästi istutti sen Saaren kartanon maille Mynämäkeen. Ruovikkoluhdan kasveista nähtiin muun muassa rentukka, keltakurjenmiekka, terttualpi sekä sarjakukkaisiin kuuluva suoputki. Myöhemmin kesällä kasvillisuudeltaan arvokkaassa luhdassa kukkivat muun muassa mesiangervo, ranta-alpi, rantayrtti, rantakukka, rantamatara, luhtalemmikki, myrkkykeiso ja Helsingissä melko harvinainen rantanätkelmä.

Mätäjoen kasveja tarkkaillaan myös sillalta. Kuva Mirja Reijonen.

 

Christina Lindén ja Mirja Reijonen

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s