Uudisraivauskaavan sijaan Helsinkiin tarvittaisiin suunnanmuutoskaava

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisi yleiskaavaluonnoksensa 20.11.2014. Vaikka kaavaprosessin aikana on puhuttu tiivistämisestä, luonnos viittaa pikemminkin kaupunkirakenteen levittämiseen.

Kyseessä näyttäisi olevan varsinainen uudisraivauskaava, sillä toteutuessaan se tuhoaisi 300 hehtaaria metsää Helsingistä.

Suunnanmuutos vanhanaikaisesta uudisraivauksesta aitoon tiivistämiseen olisi mahdollinen, sillä Helsingin jo rakennettuja alueita pystyisi tiivistämään. Tätä on havainnollistettu esimerkiksi Urban Helsinki -ryhmän tuottamalla Pro Helsinki 2.0 -vaihtoehtokaavalla.

Maailmalla jo rakennettujen alueiden täydentäminen on kaupunkisuunnittelun trendi. Esimerkiksi Tukholmassa 40 prosenttia 2000-luvulla tapahtuneesta väestönkasvusta on sijoittunut enintään kahdeksan kilometrin etäisyydelle keskustasta, kun Helsingissä vastaava luku on vain 15 prosenttia. Vancouverissa taas kasvun lähtökohdaksi otettiin ”growing up rather than growing out” ja kaupunki tiivistyi erityisesti keskustassa, sillä suunnittelun periaatteena oli, että viheralueisiin ei kosketa.

Ihanat rannat – Suomenlahti-vuoden kasviretketki Talissa ja Mätäjoella

Helsyn luontoretkiohjelmaan kuuluu joka vuosi ainakin muutama veden ääreen suuntautuva retki. Suomenlahti-teemavuonna 2014 tutustuttiin ranta- ja vesikasveihin joella, joensuistossa ja merenrannalla. Ihania rantoja koluttiin Talissa, Kannelmäessä ja Lauttasaaressa.

Luonnonkukkien päivänä 14.6.2014 Helsyn retki suuntautui Talin rantaan ja Mätäjoelle. Kyseessä on Helsingin suurin puro, joka myötäilee Vantaanjoen muinaista reittiä kohti Suomenlahtea. Mätäjoen alajuoksun ympärille muodostuneet Talin puronvarsilehdot kiehtovat viidakkomaisuudellaan.

Rantoja verhoavat saniaiset, lehtopalsamit ja mesiangervot kamppailevat olemaolostaan tulokaslajeja vastaan. Maanmyllerrykset uuden kävelytien ja sillan rakentamisen yhteydessä ovat vauhdittaneet voimakkaasti leviävän kyläkellukan, yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta Kaisaniemessä alun peri karanneen rikkapalsamin sekä elinympäristölleen haitalliseksi luokitellun jättipalsamin leviämistä lehdossa. Vaateliaat lehtokasvit, kuten lehtotähtimö ja purolitukka Pajamäenojan rannalla olivat retkipäivänä jo kukkineet.

Mätäjoen viidakkomainen ranta vanhan puretun sillan kohdalla heinäkuussa 2010. Kuva Christina Lindén.