Helsy

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen blogi

Östersundomissa valitaan: kaava vai 10 vuoden oikeudenkäynti?

3 kommenttia

”Jos kaupunkirakenne tässä ei kytkeydy mereen, emme saa aikaan sellaista kaupunkirakennetta, josta olemme unelmoineet”, valitti kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Helsingin Sanomissa (24.10.2014) Östersundomin kaavaluonnoksen saamasta kritiikistä.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on oikeassa siinä, että Helsingin tavoitellessa Östersundomin aluetta Sipoolta, hanketta kaupiteltiin unelmilla. Unelmille ei kuitenkaan ollut katetta. Ympäristöjärjestöt kertoivat sen jo ennen liitosta, mutta kaupungin johdossa ei viestiä haluttu kuulla.

Yksi uhatuista Natura-alueista on Torpviken, jonka etelärannan valtaisi asutus. Kuva Mikko Niskasaari.

Lokakuun 22. päivä julkistettu uusi Östersundomin yleiskaavaluonnos heikentäisi kaupunginosan Natura-alueita, vaikka se onkin parempi kuin alkuperäinen esitys. Naturoiden heikentämis-yritys vaarantaa koko hankkeen.

”Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet” -Natura-alue oli perustettu kauan ennen kuin Helsinki lähti tavoittelemaan Sipoon alueita. Alueen pohjoisosaan oli syntymässä Sipoonkorven kansallispuisto, sekin hanke käynnistyi jo ennen alueliitosta. Voimassa olivat myös nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki, sekä luonnonsuojelulaki, Natura-säädöksineen.

Nämä asettivat Östersundomin rakentamiselle tiettyjä rajoituksia, kuten myös luonnonolot. Näitä rajoituksia Helsingin kaupunkisuunnittelun johto ei halunnut tunnustaa, kun Östersundom vuoden 2009 alussa liitettiin Helsinkiin.

Natura-alueen suojeluarvoja ei saa heikentää. Se on kategorisesti kiellettyä, ja kieltoa tulkitaan erittäin ahtaasti. Tämä ei koske vain itse Natura-aluetta, vaan myös sen ympäristöä. Natura-alueen ulkopuolellakaan ei saa tehdä sellaisia toimia jotka heikentävät Natura-arvoja. Esimerkiksi linnustonsuojelualueen reunaan ei yleensä saa rakentaa, vaan alueet tarvitsevat kunnollisen suojavyöhykkeen. Natura-alueen vaikutus ei siis lopu siihen, missä kulkee karttaan piirretty raja.

Nyt julkistettuun uuteen ehdotukseen Östersundomin yleiskaavaksi liittyy tilattu Natura-selvitys, jossa myönnetään esityksen heikentävän Natura-alueiden suojeluarvoja. Tämä on siis kaavoittajan oma selvitys, josta muut viranomaiset eivät vielä ole lausuneet omaa kriittistä kantaansa, eivät myöskään kansalaisjärjestöt. Valistunut arvaus on, että viranomaiskäsittelyssä luonnoksen Natura-vastaisuus vain vahvistuu.

Julkisuuteen on nostettu ”Natura-ongelmana” kolme lintulajia, mikä on näppärä propagandatemppu, mutta ei todellinen ongelma tempuilla katoa. Kaavaesitys heikentäisi kokonaisia Natura-alueita, ja siihen esitys kaatuu. Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien aluetta rasitettiin jo Vuosaaren satamaa rakennettaessa, ja ne vaikutukset on ynnättävä mukaan Östersundomin kaavaa laadittaessa.

Teoriassa Natura-aluetta voidaan heikentää valtioneuvoston poikkeuspäätöksellä. Sillä on kuitenkin hyvin ahtaat rajat. Heikentäminen on sallittua vain, jos kyseinen a) hanke on yleisen edun kannalta pakottavan tärkeä, eikä b) vaihtoehtoista ratkaisua sille ole ja c) heikennystä voidaan kompensoida uudella, korvaavalla alueella.

Vaihtoehdon mahdollisuutta tutkitaan hyvin tarkasti. Suomessa ei ole hyväksytty yhtään Natura-alueiden heikennystä, ja koko EU:ssa vain hieman toistakymmentä.

”EU:ssa hyväksytyt poikkeukset koskevat laajoja infrastruktuurihankkeita, kuten maan eri osia yhdistäviä moottori- tai rautatieyhteyksiä. Myös koko valtakunnalle tärkeä suuri satama voi olla peruste. Hyväksytyt poikkeukset ovat olleet sellaisia, joita ilman yhteiskunta ei tule toimeen”, totesi ympäristöministeriön hallitussihteeri Heikki Korpelainen, kun haastattelin häntä helmikuun 2008 alussa. Haastattelun teki ajankohtaiseksi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston leniniläinen laillisuuskäsitys.

V.I. Lenin julisti aikoinaan: ”Laki on vain poliittinen voimasuhde”. Tähän samaan uskoen kaupunkisuunnitteluviraston silloinen päällikkö Tuomas Rajajärvi ja projektipäällikkö Matti Visanti kävivät pyytämässä ympäristöministeri Paula Lehtomäeltä (kesk.), ettei Hgin tarvitsisi piitata Naturoista. Ei ainakaan tarvitse jättää niille suojavyöhykettä.  Ministeriöstä tuoreeltaan saadun tiedon mukaan Lehtomäki lupailikin, ettei suojavyöhykettä tarvittaisi.

Julkistin ministerin lupailut, ja fiksuna naisena Lehtomäki ymmärsi heti perääntyä. Hän vakuutti ettei ollut antanut mitään sitoumuksia Natura-alueista, ja muistutti ettei ministeri edes voisi antaa lupaa laittomuuksiin. Leniniläisen lakikäsityksen näkyy omaksuneen myös Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava: ”Ajan näkemystä, että pitäisi saada poikkeama luonnonsuojelulakiin isosta yhteiskunnallisesta syystä” (Helsingin Sanomat 24.10.2014).

Vaikuttaa siltä, että Helsingin johdossa laskeskellaan seuraavan hallituksen voivan olla myötämielinen poikkeuspäätökselle. En osaa sanoa sen toiveen realistisuudesta, mutta vaikka se sellainen olisikin, niin entä sitten? Päätöksestä valitettaisiin täydellä varmuudella korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja päätöksestä kysyttäisiin myös EU:n komission kanta.

Korkea Kasaberget kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin. Se rajautuu Porvarinlahden Natura-alueeseen. Kuva Mikko Niskasaari.

Otetaanpa esimerkki kuuden vuoden takaa. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Kemijoki Oy:n hakemuksen rakentaa Vuotoksen allas, ympäristösyillä. Silloinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) oli päätöksestä järkyttynyt. Vuotoksen rakentamisestahan oli sovittu valtioneuvostossa.

Lenin oli kuitenkin väärässä. Laki ei ole vain poliittinen voimasuhde. Helsingin johto uhkaa tehdä saman virheen kuin Lenin ja Pekkarinen.

Jos Helsinki lähtee hakemaan poikkeusta Natura-suojeluun, se pysäyttäisi koko kaavoituksen oikeudenkäynnin ajaksi. Prosessista EU:n komission lausuntoineen tulisi hyvin pitkä, ja Helsingin ennuste voittaa olisi huono.

Rannoille rakentaminen, ja koko alueen kannalta marginaalisen väkiryhmän asuttaminen sinne ei kuulu sellaisiin hankkeisiin ”joita ilman yhteiskunta ei tule toimeen”. Se, että ilman Natura-alueiden tärvelemistä Helsinki joutuisi tinkimään alueella esitetystä 70 000 asukkaan tavoitteesta, ei ole peruste Natura-poikkeukselle. Tavoitteella ei edes ole juridista merkitystä.

Olisi myös aika epätoivosta väittää, ettei nyt esitetylle kaavaluonnokselle ole vaihtoehtoa. Sellainen on aina. Luonnosta ei ole edes kovin vaikea muuttaa lailliselle tolalle. Jopa samalla asukasmäärällä.

Östersundomin yleiskaava on Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteinen. Vantaa ei luottanut Helsingin suunnittelijoihin, vaan tilasi asianajotoimisto Hammarström Puhakka  Partners Oy:ltä lausunnon  siitä, mitä Natura-säädökset merkitsevät Östersundomin kaavoitukselle. Vaikka nyt esitetty kaavaluonnos on parempi kuin alkuperäinen, asianajaja Kari Marttisen 30.8.2011 päivätty loppuarvio on yhä ajankohtainen:

”Yleiskaavaluonnoksessa esitetyt lähtökohdat ovat mitä todennäköisimmin erityisesti poikkeusluvan vaihtoehtonäkökulmasta hyväksymiskelvottomat ja johtavat todennäköisesti siihen, että ehdotettu yleiskaava kumotaan oikeusteitse. Kumoamisesta johtuvaa viivästystä ja merkittävää kustannusten nousua voidaan välttää aloittamalla välittömästi Natura-arviointi vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutuksista alueiden suojelukohteisiin ja suunnittelemalla vaikutuksia lieventäviä tai poistavia toimenpiteitä.”

Olisi kovin kummalista, jos poliittiset päättäjät valitsisivat tieten tahtoen umpikujan, ja näin lykkäisivät yleiskaavan valmistumisen hyvin kaukaiseen tulevaisuuteen.

Mikko Niskasaari

Mainokset

3 thoughts on “Östersundomissa valitaan: kaava vai 10 vuoden oikeudenkäynti?

  1. Pajusen unelmat ovat monien painajaisia eikä ole oikein, että kaupungin rannat ja metsät pilattaisiin yhden miehen haaveiden takia. Rantarakentamiselle pitäisi ylipäätään olla Helsingissä nollatoleranssi.

    Tilaa rakentamiselle löytyy muualta, esim. Pasilaan olisi mahdollista saada paljon nyt suunniteltua enemmän asutusta.

  2. Sellainen tarkennus, että Suomessa on kyllä aiemmin heikennetty Natura-aluetta: Vuosaaren satman takia. Mutta silloinkin asia saatiin perusteltua siten, ettei vaihtoehtoa ole. Tällaisissa kaavoituskysymyksissä vastaavan ehdottomuuden esittäminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta.

    • Käsittääkseni Vuosaaren tapauksessa ei annettu poikkeamislupaa, ei siis lupaa heikentämiseen, vaan pitkällisen väännön jälkeen päädyttiin tiettyihin rartkaisuihin, joiden perusteella katsottiin ettei Vuosaaren satama heikennä Porvarinlahden Natura-aluetta. Alunperin kaupunki halusi napata Naturasta pois palan. Lopputulos oli, että rata saapuu ja poistuu alueelta tunnelissa ja ylittää lahden siltaa pitkin.
      Natura-käytännöissä vaihtoehtoja etsitään myös muualta kuin ao, kunnasta. Helsingin, Espoon ja Vantaan hyväksytyissä tai työnalla olevissa yleiskaavoissa oli vuoden 2012 lopulla varattu asutukselle rakennusalaa 21,4 miljoonaa kerrosneliötä varten. Se riittää 470 000 uudelle asukkaalle. Vaikka siitä leikattaisiin pois koko Östersundom, tuolloisissa suunnitelmissa oli tilaa 400 000 uudelle asukkaalle. Työpaikkoja varten oli liki 30 miljoonaa k-m2.
      Joten rakentamiselle on vaihtoehtoja.
      Joten rakentamiselle on aina vaihtoehtoja.

      Mikko Niskasaari

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s