Helsy

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen blogi

Betonipuolue uhkaa terveyttäsi

5 kommenttia

Vartiosaaren korkeimmalta huipulta, jonka nimi saattaa olla Vartiokallio tai sitten Viikinkikallio, siitä kuulemma väitellään, näkee miksi betonipuolue himoitsee saaren rakentamista. Kalliolta avautuu päätä huimaava näköala yli Helsingin itäisen saariston, kaukana sinisessä udussa uivaan Sipoon ja Porvoon saaristoon. Jos metsät kaadettaisiin, merinäkymää olisi 360 astetta.

Tämän näköalan vuoksi Vartiosaaren luonto halutaan hävittää. Vaikka propaganda muuta väittää, sillä ei ole mitään tekemistä Helsingin hulppean asuntotavoitteen täyttämisen kanssa, eikä varsinkaan kohtuuhintaisten asuntojen kanssa. Vartiosaareen ei koskaan rakennettaisi ainuttakaan kohtuuhintaista asuntoa, eikä ole tarkoituskaan rakentaa.

Talosaari Vartiosaari 160 MNiskasaari

Näkymä Vartiosaaren huipulta itäiseen saaristoon.

Merinäköala nostaa tonttien ja asuntojen hintaa, ja siitä Vartiosaaressa on kysymys. Kaupunki voisi rahastaa kovan hinnan tonteista, ja grynderit voisivat tuottaa kerralla törkeän kalliita asuntoja ”hyville veronmaksajille”. Betonipuolueen todellinen tunnus ja tavoite on ”rannat rikkaille”, olipa kunkin omakohtaisen jäsenkirjan väri ihan mikä tahansa. Sama koskee kaikkia yrityksiä hyökätä Helsingin merellisille ja metsäisille virkistysalueille.

MNiskasaari_profLiisa Tyrväinen

Professori Liisa Tyrväinen tutkii metsien terveysvaikutuksia.

Virkistysalueissa ei ole kysymys vain viihtyvyydestä – joka sekään ei ole ”vain”. Kysymys on terveydestä, kertoi Metlan professori Liisa Tyrväinen, ympäristötoimittajien ryhmän vieraillessa Vartiosaaressa toukokuun puolivälissä. Luonnossa liikkuminen vaikuttaa terveyteen muutoinkin kuin itse liikunnan kautta.

Tyrväisen ryhmällä on asiasta tutkimustuloksia. Helsingin kaupungin työntekijöistä koottu testiryhmä elpyi työpäivän jälkeen selvästi nopeammin Keskuspuiston metsässä, kuin rakennetuissa puistoissa, jotka nekin olivat parempia kuin keskustan betonimaisema. Metsässä stressi helpottaa ja verenpaine laskee.

Tutkimukset osoittavat, ettei elvyttävään vaikutukseen riitä muutama puu, vaan alueen on oltava riittävän laaja. Ei riitä myöskään kynitty puisto, vaikka se saattaakin olla kiva piknikpaikka. Alueen täytyy tuntua metsältä, sen täytyy olla metsää.

Japanilaiset ovat erityisen innostuneita metsien terveysvaikutusten tutkimisesta, ja heidän tuloksensa ovat häkellyttäviä. ”Tappajasolujen ja syöpää ehkäisevien proteiinien määrä veressä oli metsäretken jälkeen korkeampi, kuin kaupunkiympäristössä kävellessä”, professori Tyrväinen kertoi.

Kovaa peliä Helsingissä: betonipuolue käy hengen päälle!

Ihan äärimmilleen ei tulkintoja tosin kannata vielä vetää. Luonnon ja yleensäkin esteettisten elämysten terveysvaikutusten systemaattinen tutkimus on uutta, ja hyvin paljon kysymyksiä on auki. Esimerkiksi vaikutustenmekanismia ei tunneta. Toisaalta suomalaiset ovat aina tienneet vaistomaisesti, mihin livistää rentoutumaan: metsään.

MNiskasaari_petäjä

Vartiosaaren nuorisotalon vieressä kasvaa vankkoja petäjiä, jotka pystyisivät kantamaan kotkan pesää.

Jonkin verran on tutkittu myös, kuinka suuri osa ihmisistä kokee luonnon tärkeäksi, ja kuinka monelle se ei merkitse mitään. Tamperelaisten ja helsinkiläisten asenteita luodanneessa kyselyssä oli viisi (5) prosenttia ”aitoja urbaaneja”, ihmisiä joille luonnolla ei ole väliä. Viidennekselle luonto merkitsi erittäin paljon, ja loput sijoittuivat eriasteisesti näiden väliin. Otan vapauden tulkita, että noin 80-95 prosenttia koki luonnon itselleen enemmän tai vähemmän tärkeäksi. Lähellä sijaitseva metsä oli merkittävä tekijä ihmisten valitessa asuinpaikkaansa kaupungissa.

Vartiosaaressa ja Helsingin käynnissä olevassa yleiskaavoituksessa valitaan, rakennetaanko kaupunkia viiden prosentin vai enemmistön ehdoilla.

Mikko Niskasaari
teksti ja kuvat

 

 

Mainokset

5 thoughts on “Betonipuolue uhkaa terveyttäsi

  1. Luonnon terveysvaikutusten mekanismista on olemassa tietoa. Professorit Tari Haahtela ja Ilkka Hanski ovat tutkineet, miten kaksi megatrendiä – biodiversiteetin väheneminen ja inflammatoristen sairauksien lisääntyminen – liittyvät toisiinsa.

    Heidän tutkimuksissaan on selvinnyt, että Immunologinen järjestelmämme tarvitsee yhteyttä luontoon oppiakseen erottamaan vaarallisen vaarattomasta. Mikrobeista 99,9 % on meille hyödyllisiä tai ainakin haitattomia. Ongelmia syntyy, jos järjestelmämme erehtyy luulemaan harmitonta mikrobia haitalliseksi.

    Rajapintojemme (esimerkiksi iho, limakalvot) mikrobiomit välittävät informaatiota ympäristön ja omien solujemme välillä. Haahtelan ja Hanskin tutkimus osoitti, että mitä monimuotoisempi ympäristö, sitä rikkaampi on ihon mikrobiomi. Tästä puolestaan seuraa immunologisen järjestelmän vahvistuminen.

  2. Kiitokset kirjoituksesta ja myös tuosta ensimmäisestä kommentista. Immuunipuolustuksen virittymiseen vaikuttaa käsitykseni mukaan myös esimerkiksi se, mitä hengittäessämme vedämme sisälle keuhkoihimme. Monimuotoisessa luonnossa metsän keskellä touhuaminen pönkittää tavallaan immuunipuolustustamme useita kanavia pitkin.

    Ihminen kohtaa monimuotoisen luonnon kehossaan montaa kautta. Nämä kohtaamiset auttavat meitä etukäteen pysymään terveempinä jatkossa.

    Hyvä jos ensimmäisessä kommentissa esille nostettu uusi tutkimustieto saadaan nopeasti jalkautettua käyttöön – kuten toki muukin tieto luonnon terveysvaikutuksista.

    Luonto tukee terveyttä tavalla, joka on monin tavoin taloudellista.

  3. Vähän outoa puhua ”aidoista urbaaneista” ikään kuin sen merkkinä olisi halu tuhota luontoa. OIen syntynyt Katajanokalla ja asunut lapsuuteni Kruununhaassa, mutta haluan silti säilyttää kaupunkimetsät ja tajuan täysin niiden arvon terveydelle ja virkistykselle.

    Helsingin kasvuvimma on silkkaa hulluutta. Määrällisten tavoitteiden sijaan Helsingin kaupunkisuunnittelussa pitäisi asettaa etusijalle laadulliset tavoitteet. Tulisi parantaa olemassa olevien asuinalueiden viihtyisyyttä sen sijaan, että kiirehditään tuhoamaan luontoa ja rakentamaan lisää rumaa.

    • Ehkä tuota ”aitoja urbaaneja” termiä ei kannata ottaa ihan kirjaimellisesti. Tai ainakaan ottaa itseensä. Alustajat tarkoittivat – jos oikein ymmärsin – henkilöitä joille luonnolla ei ole väliä. Sellaisten ihmisten 5 prosentin osuus on varsin lohdullinen, sillä vastaavasti 95 prosebtille ihmisistä luonnolla on väliä. Hgissä on epäilemättä on ties kuinka monennen polven helsinkiläisiä, joilla on edelleen tiivis suhde luontoon.

  4. Kannattaisi tutkia onko kaupunginsuunnittelu”virastossa” myyrä. Vantaalla taisi olla, Espoossa, ehkäpä.

    Jätkäsaaressa ei ollut asutusta eikä myöskään valituksia. Sama Kalasatamassa ja slummia syntyi.
    Vantaan virkailijat törmäsivät sotatilaan lopettaessaan Tuomelan koulun. Vastassa omakotialueen ja muiden osakkeenomistajien laaja ryhmä. Nyt on Helsinki yrittämässä täyttää puistomaisen Laajasalon asunnoilla jonkun grynderin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan.
    Taistelu alkakoon.
    Astetaan tavoitteet, sunnitellaan välineet ja toimitaan.
    Vartiosaari ja Rastila muistissa en millään voi uskoa että kaupunki muuttaisi päätöksiään sovinnolla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s