Helsy

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen blogi

Biitsit siisteiksi!

3 kommenttia

Eikös roskat ole ihan pikku juttu Itämeren ongelmia ajateltaessa? No eihän yhdellä roskalla nyt mitään väliä ole, kun on ne maataloudenkin päästöt! Joo, mutta kato ei ne roskat täältä Suomesta tule!

Aivan, juuri näihin kysymyksiin törmään todella useasti, kun kerron työstäni. Työskentelen Pidä Saaristo Siistinä ry:ssä, jossa olemme jo 45 vuoden ajan työskennelleet roskattoman, puhtaan vesiympäristön puolesta. Itse olen nyt kaksi ja puoli vuotta työskennellyt nimenomaisesti meren roskaantumiseen liittyvien asioiden kanssa.

Nora Forsman Pidä Saaristo Siistinä ry

Kuva Nora Forsman, Pidä Saaristo Siistinä ry.

Kaikki lähti liikkeelle MARLIN-projektista, jossa neljän Itämerimaan kanssa aloitettiin selvitystyö siitä, miten Itämeri roskaantuu; millä vauhdilla, millaista roskaa mereen päätyy ja millaisista lähteistä roskaa tulee. Kahden vuoden aikana kaikissa projektiin osallistuvissa maissa siivottiin rantoja kolme kertaa vuodessa. Tulokset olivat suomalaisesta näkökulmasta hämmästyttävät. Eivätkä ne hämmästyttäneet tavalla, jolla ansaitsisimme olalle taputteluja.

Suomen rannat olivat kaikista projektirannoista likaisimmat ja erityisesti kaupunkien lähellä olevat rannat kunnostautuivat olemalla likaisimpia. Niin, ne rannat, joille ei varmastikaan ajaudu roskaa mereltä, muilta mailta kaukaisilta. Tulos on hälyttävä, mutta mikä itseäni henkilökohtaisesti huolettaa enemmän on muovimäärä joka rannoilta löytyi. Koko projektin yhteenlasketuissa tuloksissa 62 prosenttia kaikesta löydetystä roskasta oli muovia. Suomessa tämä vastaava luku oli 75 prosenttia. Molemmat luvut kertovat omaa karua kieltään siitä, että meren, Itämerenkin ongelmana on jo nyt ja tulee jatkossa olemaan muoviintuminen.

Muovi on materiaalina paljon käytetty ja sen käyttö lisääntyy koko ajan. Materiaalina se onkin hyvä, kestävä ja hygieeninen. Kuitenkin, jos muovia ei hävitetä asiallisesti vaan se päätyy luontoon loppusijoitukseen, tahallaan tai tahattomasti, aiheuttaa se monitahoisia ongelmia. Eläimet saattavat takertua muoviin tai ne saattavat luulla muovia ruoaksi ja syödä sitä, muovi aiheuttaa esteettisiä sekä taloudellisia haittoja muun muassa siivouskulujen ja menetettyjen turismitulojen muodossa. Pelottavimpana haittana on mikroroskaksi jauhautuneen muovin päätyminen ruokaketjuumme.

Muovia ja muunlaisia roskia päätyy luontoon ja rannoillemme monista eri lähteistä. Yleismaailmallisesti käytetty luku on, että mereen päätyvästä roskasta 80 prosenttia tulee maalähteistä ja 20 prosenttia tulee merilähteistä. Merilähteillä tarkoitetaan kalastusta ja muuta meriliikennettä. Maalähteillä taas vastaavasti tarkoitetaan sellaista roskaamista, joka tapahtuu mantereella, mutta tuulen, sateen, jokien tai muun vastaavan vaikutuksesta roska kuitenkin päätyy mereen.

Kaikkiin lähteisiin on vaikutettava, mutta nopeimmin pystymme vaikuttamaan omaan käytökseemme. Meistä jokainen pystyy vaikuttamaan siihen, että yksi tumppi, yksi karkkikääre, yksi muovipussi ja yksi kertakäyttöastia kerrallaan mereen päätyy vähemmän roskaa. Se vaatii sen, että jaksaa etsiä seuraavan roskiksen, jaksaa noukkia jonkun muun maahan jättämän roskan. Se vaatii sen, että jaksaa huolehtia oikeanlaisesta jätehuollosta omassa ympäristössään, ja sen, että haluaa taata itselleen ja muille puhtaamman Itämeren. Meren roskaantumisen lopettamisessa ei ole taikatemppuja, ei oikopolkuja. Siihen on olemassa vain yksi keino. Lopettaa roskaaminen. Siihen työhön Pidä Saaristo Siistinä ry haluaa kutsua koko Suomen kansan Siisti Biitsin merkeissä 12.–25.-5.2014.

Roskat eivät ole pieni juttu. Itämeri ei kestä uusia ongelmia. Itämeri ei kestä roskia, isoja tai pieniä. On meidän oikeutemme pitää huoli yhteisestä, kauniista Itämerestämme.

Lisätietoa: www.siistibiitsi.fi

Hanna Haaksi
projektipäällikkö, Pidä Saaristo Siistinä ry

Mainokset

3 thoughts on “Biitsit siisteiksi!

  1. Päivitysilmoitus: Helsyviesti 17.4. – 27.4.2014 | Helsyviesti

  2. Tempaisemme mukana tänä sunnuntaina: Su 4.5. klo 12-16 Töölönlahti siistiksi
    Helsy ja SLL pitää kevätsiivoustalkoot stadilaisten luontokeitaassa Töölönlahdella – tule sinäkin mukaan! Löydät Suomen luonnonsuojeluliiton talkooväen lahden koillis- ja kaakkoisrannan ruovikon läheltä. Siivousvälineitä jaetaan paikan päällä. Lisätietoja: sirkku.manninen(at)helsinki.fi. Tervetuloa!

  3. Roskaaminen liittyy yhteiskuntaamme. Se ei nimittäin häiritse tämän päivän ihmistä. Minun nuoruudessani 60-luvulla emme syöneet ulkona. Tänä päivänä on vapaampaa, mikä on hyvä. Vastuuta ei isät ota, se on se juttu. Puuttuu isän ote perheisiin, puuttunut jo 60-luvullakin monelta tosin. Äidin osa on jäkättäminen usein. Sekin saa toimimaan hälläväliä -tavoin. Jotain on vialla, ympäristö on aivan kamala Helsingissä. Autoilu on humalatila, sanoo tutkimus. Taiteellisuus ei kasva, yhteiskunta pakottaa joka paikkaan. Työhön tai koulutukseen jopa liikkumaan, muuten olet luuseri. Yhteiskunta ei olekaan ihmistä varten sanoi Charles Chaplin. Hän puhui Yhdysvalloista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s