Helsy muistuttaa Meri-Rastilan luontoarvoista

Kun Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 11.12.2013 hyväksyä kiistakaavaksikin kutsutun osayleiskaavan Meri-Rastilan länsirannan metsäalueelle, oli selvää, että päätöksestä tulisi valituksia.

Valitusaika päättyi maanantaina 20.1.2014 klo 16.15 ja määräaikaan mennessä Helsingin hallinto-oikeuteen oli toimitettu muutamia valituksia. Yksi muutoksenhakijoista oli Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, joka kirjelmässään katsoi, ettei kaava pohjaudu riittäviin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin ja että se on ristiriidassa niin voimassa olevan maakuntakaavan, yleiskaavan sisältövaatimusten kuin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidenkin kanssa.

Meri-Rastilan osayleiskaavassa rakentamista on kohdistettu voimassa olevassa maakuntakaavassa virkistysalueeksi osoitetulle alueelle. Kaavan toteuttaminen muuttaisi ympäristöä rakennettavaa aluetta laajemmin. Se pirstoisi metsäaluetta ja haittaisi virkistyskäyttöä enemmän kuin kaava-aineistosta voisi päätellä.

Meri-Rastilan osayleiskaava sivuuttaa yleiskaavan sisältövaatimusten edellyttämät mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön sekä vaatimuksen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimisesta.

Metsäalueella on tärkeä merkitys asukkaiden hyvinvoinnille. Metsä yhdistää eri-ikäisiä asukkaita. Se on alueen päiväkotien ja koulujen ahkerassa käytössä, mutta siellä ulkoilevat myös niin kiireiset nuoret aikuiset kuin jo verkkaisempaa menoa kaipaavat vanhukset.

Kaavan toteutuminen heikentäisi Helsingin oloissa mittavan metsäalueen huomattavia luontoarvoja. Luontoalueen pienentäminen ja pirstominen olisi paitsi yleiskaavan sisältövaatimusten myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista.

Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluvan erityistavoitteen mukaan alueidenkäytön suunnittelussa tulisi ottaa huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Toisen erityistavoitteen perusteella maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella tulisi luoda edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla.

Valituksessaan Helsingin luonnonsuojeluyhdistys kiinnitti huomiota siihen, ettei Meri-Rastilan osayleiskaavoitusta varten tehty luontoselvitys ollut tarpeeksi kattava eivätkä Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmässä olleet tiedot riittäviä kaavan luontovaikutusten arvioimiseksi.

Tietoa alueen huomattavista luontoarvoista on kertynyt erityisesti kaavaprosessin loppuvaiheessa, jolloin ainoa keino luontoarvojen huomioimiseksi olisi ollut kaavaillusta rakentamisesta luopuminen. Myös tiedon saatavuudessa on ollut ongelmia. Vuonna 2011 tehtyjen METSO-selvitysten tulokset julkaistiin kaikille avoimessa luontotietojärjestelmässä vasta keväällä 2013.

Meri-Rastilan osayleiskaavan puutteista on muistutettu niin kaavoittajaa kuin päättäjiäkin kaavaprosessin alusta lähtien ja rantametsään rakentamiselle on esitetty vaihtoehtoja. On harmillista, ettei järjestöjen ja asukkaiden tarjoamiin mahdollisuuksiin muuttaa suunnittelua luonnon kannalta paremmaksi, ole tartuttu.

Hanna-Leena Ylinen
Helsyn hallituksen jäsen

Tähänkin kerrostalo? Kuva kirjoittajan arkistosta.

Lentomaksuilla tuetaan ilmastotyötä

Lentoliikenteen jatkuva lisääntyminen on ilmaston kannalta yhä ongelmallisempaa. Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen osuus on noin 2 % ihmisen tuottamista kokonaispäästöistä ja 13 % liikenteen päästöistä. Lentoliikenne kuitenkin lämmittää ilmastoa jopa 2-5 kertaa enemmän kuin vastaavat hiilidioksidipäästöt maan pinnalla. Lentoliikenteen ilmastovaikutus on sekä matkustajakilometriä että tavaratonnikilometriä kohden suurempi kuin muilla liikennevälineillä.

Samaan aikaan kun ilmaston lämpeneminen on räjähtämässä käsiin, lentäminen on yhä yleisempää. Halpalentoyhtiöiden tarjouksilla lento Las Palmasiin maksaa saman verran kuin junalippu Ouluun. Suomalaisten lentomatkustaminen on kasvanut tasaisesti talouskriiseistä huolimatta.

Halvoista lentotarjouksista huolimatta ilmastotietoinen kansalainen välttää lentomatkustamista ja valitsee sen sijaan junan. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista: junalla matkustusajat ovat pidemmät ja ratayhteydet Suomesta muualle maailmaan vielä heikot. Jos lentäminen on välttämätöntä, kannattaa suosia suoria ja lyhyitä lentoja.

Useat järjestöt tarjoavat matkailijalle mahdollisuuden maksaa vapaaehtoinen lentomaksu. Maksu on keino hyvittää ainakin osa matkustamisen aiheuttamista päästöistä. Suositukset maksun suuruudesta vaihtelevat, ja netistä löytyy myös useita palveluita oman lentomatkan päästöjen laskemiseen ja lentomaksun suorittamiseen. Ennen lentomaksun maksamista kannattaakin tutustua eri vaihtoehtoihin.

Lentomaksuja kohdennetaan kahdella tavalla: syntyneiden päästöjen kompensointiin sekä tulevien päästöjen ehkäisemiseen. Lentämisen päästöjen kompensointi tarkoittaa sitä, että järjestöt istuttavat esimerkiksi puita sitomaan ilmakehään jo päässyttä hiilidioksidia. Joillain lentoyhtiöiden suosittelemilla lentomaksuilla tuetaan aurinko- ja tuulivoiman rakentamista yhtiöiden kotimaissa.

Osa järjestöistä taas tukee lentomaksuilla toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään päästöjen syntymistä. Tällainen on esimerkiksi Maan ystävien lentomaksu, jolla tuetaan ilmastotyötä Suomessa. Osa Maan Ystävien lentomaksukampanja tuloista vuosina 2011–2013 käytetään myös sambialaisen naisosuuskunnan peltometsäviljelyhanketta. Suositus lentomaksun summalle on noin 10 % lentolipun hinnasta.

Maan ystävien lentomaksulla on viime vuosina tuettu erityisesti 33 järjestön yhteistä Polttava Kysymys -kampanjaa, joka vaatii Suomeen vahvaa ilmastolakia. Ilmastolaki asettaisi Suomen hallitukselle ilmastotieteeseen perustuvan päästövähennystavoitteen sekä suunnittelu- ja seurantajärjestelmän tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastolaki toisi Suomen ilmastopolitiikkaan kaivattua selkeyttä ja pitkäjänteisyyttä yli hallituskausien. Esimerkiksi Britanniassa kokemukset ilmastolaista ovat olleet positiivisia.

Ilmastolakia valmistellaan parhaillaan, ja sen eduskuntakäsittely on vuonna 2014. Maksamalla lentomaksun Maan ystävien lentomaksukampanjaan tuet työtä ilmastolakivalmistelun loppuun saattamiseksi.

Senja Laakso
Polttava Kysymys -kampanja

Lisätietoja:

http://www.lentomaksu.fi/index.html

http://www.polttavakysymys.fi

http://www.ym.fi/ilmastolaki

http://www.poptravel.fi/matka-artikkelit/matkavinkit/hyvitae-lentomatkan-paeaestot