Lauttasaaressa bongattua: Sorsanputki ja vesinenätti

Keskiviikkoiltana 7.8.2013 kiiruhdimme kuin lintubongarit löytääksemme sorsanputken ja vesinenätin, jotka kuulemma lymysivät jossain Lauttasaaren länsipuolen rantamaisemissa. Löytyiväthän ne, sillä oppaamme, biologi Christina Lindén, oli etukäteen paikantanut kyseisten kasvien sijainnit. Sorsanputki on Suomessa uhanalainen ja suojeltu ja vesinenätti on Helsingissä harvinainen. Kolmas harvinaisuus, rantaputki, tavattiin retken loppupäässä. Yllätyslöytö oli maltsa, jota arveltiin liuskamaltsaksi. Se on silmällä pidettävä laji Helsingissä.

Sorsanputki (vattenmärke, Sium latifolium) oli vielä kukassa, mutta vesinenätistä (vattenfräne, Rorippa amphibia) oli nähtävissä vain salaatinlehtiä muistuttava vaaleanvihreä kasvusto. Kenties se ei kukikaan kyseisessä pimeässä paikassa.

Retken haasteellisimpia kasveja olivat maltsat, jotka nykyään kuuluvat revonhäntäkasveihin (Amaranthaceae). Luontoportissakin sanotaan, että ”maltsat ovat lajintunnistuksen kannalta hankala ryhmä” muun muassa siksi, että ne muistuttavat savikoita (Chenopodium).

Lauttasaarenkin eri maltsat tuottivat päänvaivaa: oliko havaittu kasvi isomaltsa, merimaltsa, suolamaltsa vai harvinainen lännenmaltsa tai liuskamaltsa? Satavarmaa vastausta ei kukaan uskaltanut antaa.

Christina Lindén selostaa tunnistuksen kannalta olennaista maltsan hedelmaverhiön rakennetta. Kuva: Mirja Reijonen.

Lauttasaaressa asuvan Christinan mukaan monet maltsat näyttivät tänä vuonna kukkivan myöhään. Useimmat näkemämme yksilöt olivat vasta nuppuvaiheessa, joten tunnistaminen hedelmäverhiöiden rakenteen avulla ei vielä onnistunut. Jälkeenpäin yliopiston kasvitieteilijä tunnisti valokuvista liuskamaltsan, jonka kasvupaikka on nyt kirjattu kasvimuseon havaintotietokantaan.

Tiesimme, että rantaputkia, ruohokanukoita ja rantasappeja pitäisi olla jossain Länsiulapanniemellä. Helsingissä rantaputki on mantereella melko harvinainen; ruohokanukka ja rantasappi sitä vastoin yleisempiä.

Rantaputket löytyivät lepikosta. Kuva: Mirja Reijonen

Retki oli edennyt Hevosenkenkälahden uimarannalta Takaniemen kautta Länsiulapanniemelle. Tunnistimme ainakin neljäkymmentä merenrantakasvia. Hienoja havaintoja olivat harvinaisen sorsanputken, rantaputken, vesinenätin, liuskamaltsan ja merikaalin lisäksi morsinko, kierumatara, pensaikkotatar, konnanleinikki, isorantasappi, keltamaite, meriputki, meriasteri, ruohokanukka ja rantavehnä.

Silmällä pidettävä liuskamaltsa, flikmålla, atriplex Calotheca. Kuva: Lars Winberg

Rantaputki, strandloka, Ligusticum scothicum. Kuva: Mirja Reijonen

Ruohokanukka, hönsbär, Cornus suecica. Kuva: Mirja Reijonen

Isorantasappi, kustarun, Centaurium littorale. Kuva: Mirja Reijonen

Kaksi sorsanputkea ja takana vesinenätin vaaleanvihreitä lehtiä. Kuva: Mirja Reijonen

Lisätietoja

Sorsanputki, vattenmärke, Sium latifolium

Vesinenätti, vattenfräne, Rorippa amphibia

Liuskamaltsa, flikmålla, Atriplex calotheca

Rantaputki, strandloka, Ligusticum scothicum
Luontoportti

Helsingin kasvisto

Alueellisesti uhanalaisen vesinenätin Helsingin esiintymät
Helsingin kaupunki, ympäristökeskus

”Bongaus tarkoittaa lintuslangissa, että käydään katsomassa lintua, jonka tiedetään olevan jossain”

Mirja Reijonen

Helsyn retket löytyvät retkikalenterista http://www.sll.fi/uusimaa/helsy/tapahtumat

Aurinkosähköllä saariston rengasreitille

Polkupyöräily on mukavaa, mutta olen sen verran laiska, että en viitsi tavallisella pyörällä ajaa päivittäin esimerkiksi töihin. Sähköavusteisella menee sen sijaan muutama kymmenenkin kilometriä, pahimpia sadepäiviä lukuun ottamatta vaikka joka päivä. Saariston rengasreitti on yksi parhaista pyöräilyreiteistä Suomessa: matkan varrella on palveluita, nähtävyyksiä, ravintoloita ja mikä parasta, monipuolista saaristoluontoa. Lauttamatkat antavat hyvän mahdollisuuden taukoiluun.

Saariston rengasreitin maisemaa. Kuva: Janne Käpylehto

Olin suunnitellut jo pitkään rengasreitin ajamista sähköavusteisella polkupyörällä. Matkaan lähdin tandempyörällä, jossa oli lisäksi 40 watin aurinkopaneeli. Pyörä on kymmenisen vuotta vanha, hieman maastopyörän oloinen Monark, jossa on paksuhkot renkaat, eikä rungossa ole säästelty teräksen määrässä. Pyörä on hyvin raskas ajaa, mutta sähköavusteisena matka sujuu mukavasti. 25 km/h matkanopeus on helposti saavutettavissa.

Monarkin muuntaminen sähköavusteiseksi vei pari tuntia. Merkittävin vaihe oli johtosarjan pidentäminen, koska sarjaa ei ole alunperin tarkoitettu tandempyörään asennettavaksi. Hyvin se kuitenkin toimi ja jaksoi liikuttaa ripeästi kahtakin henkilöä sekä noin 15 kg tavarakuormaa.

Sähköavusteisella tandempyörällä matka taittuu kepeästi. Pakkarilla aurinkopaneeli. Kuva: Raija Ikäläinen

Asennuksessa vaihdetaan etupyörä kokonaan uuteen, moottori on keskiössä. Lisäksi tulee akkutarakka, johtosarja, ohjausyksikkö tai näyttö sekä Suomen tieliikennelain vaatima poljintunnistin. Jotta polkupyörä on vielä polkupyörä eikä laiton mopo, seuraavien kolmen seikan tulee täyttyä:

1) avustusteho korkeintaan 250 wattia

2) avustuksen pitää loppua, kun nopeus saavuttaa 25km/h

3) avustus saa toimia vain silloin, kun ajaja polkee myös itse.

Koska rengasreitin päivämatkaksi tuli noin 100 km, otin mukaan kaksi akkua.

Pyörän sähköistyssarja on Suomen Bioauto OY:ltä. http://www.suomenbioauto.fi

Vielä kiinnostavampi kokeilu oli 40 watin aurinkopaneeli, joka tuotti koko reissun energiasta noin kuudesosan. Pyörään olisi periaatteessa mahdollista ahtaa paljon enemmänkin paneeleita, mutta matkustusmukavuus alkaisi kärsiä.

Jotta aurinkopaneelin lataus onnistui, tarvittiin jännitemuunnin väliin, koska aurinkopaneelista saadaan nimellistehollaan noin 20 voltin jännite ja pyörän akku latautuu täyteen 42 voltin jännitteellä. Noh, tuollainen DC-DC -muunnin ei ole kovin vaikea rakentaa kun virtaakaan ei tarvita kuin pari ampeeria.

Kokonaisuutena sähköavustus toimi pyörässä erinomaisesti. Matkavauhti oli hurja. Seuraavaksi täytyy kokeilla veneretkeä sähköperämoottorilla ja laittaa veneeseen riittävä määrä, ehkä muutama sata wattia aurinkopaneeleita.

 

Janne Käpylehto, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksen jäsen

Katso myös Pienenergia -blogista ’timelapse’ -video polkupyörämatkasta. Blogissa myös muita energia-aiheisia kokeiluita.
www.pienenergia.com