Helsy

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen blogi

Harjun hurmaava perinnemaisema

4 kommenttia

Helsy järjesti kesäkuussa retken vuoden 2013 perinnemaisemaksi valitulle Harjun tilalle Hartolaan. Kuultiin tilan erikoinen tarina, tutustuttiin erilaisiin biotooppeihin noidanlukkoineen ja muine harvinaisine kasveineen. Lopuksi kuunneltiin kampilyyraa. Kukaan meistä tuskin vastustaa umpeenkasvaneiden viljelymaiden ja laitumien raivaamista, mutta netistä löytyy mielipiteitä, joiden mukaan luonnon pitää antaa tehdä tehtävänsä eikä perinnemaisemia pidä suojella.

Perinnebiotoopit ja perinnemaisemat ovat sanoja, joita ei lapsuudessani 50-luvulla tunnettu. Asuin maatalon pihapiirissä, jota reunustivat peltojen lisäksi kedot, niityt ja hakamaat, mutta vasta nyt tiedän asuneeni arvostetussa perinnemaisemassa.

Tilan_tarina Mirja Reijonen

Harjusta on tullut valtakunnallisesti korkeimman arvoluokan perinnemaisematila Mattlarin perheen 30-vuotisen uurastuksen tuloksena. Kuva Mirja Reijonen.

Nykyään nämä entisajan maatalouden seurauksena syntyneet maisemat ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä. Ei siis ihme, että EU maksaa tukea niiden ylläpidosta. Harjun tilakin saa enimmät tulonsa perinnebiotooppien hoitoon tarkoitetusta maatalouden erityisympäristötuesta.

Helsyn 29.6.2013 järjestämälle vierailulle Harjun perinnemaisematilalle Hartolaan osallistui 26 kasveista tai hyönteisistä, perinnemaisemista tai vain kauniista maalaismaisemista kiinnostunutta retkeläistä. Lue Harjun tilan erikoinen tarina: www.mattlar.fi/harju/esittely.html

Tilalla on monta erilaista niittytyyppiä. Heti 160-vuotiaan asuinrakennuksen pohjoispuolella on upea, puistomainen niitty. Se oli syntynyt pikku hiljaa, kun tavanomaisesta pihanurmikosta osa jätettiin ajamatta matalaksi. Yllätykseksi esiin putkahtivat nurmilaukka, ketonoidanlukko ja erittäin uhanalainen saunionoidanlukko. Näille hoidoksi riittää niitto loppukesällä ja arvokkaimman noidanlukon suojaaminen jäniksiltä.

Biologi Jukka Mattlar ja tilan isäntä Tapio Mattlar kertomassa niityn syntytarinaa. Kuva Mirja Reijonen.

Kissankelloja ei Harjussa kasva lainkaan; heillä kukoistavat peurankellot tai kurjenkellot. Valtakunnallisesti silmällä pidettävää ketoneilikkaa on pihapiirissä runsaasti; Helsingissä sen voi bongata Vartiokylän arvoniityltä Itäväylän varrelta.

Tilalta on löytynyt neljä noidanlukkolajia: aho-, keto-, saunio- ja suikeanoidanlukko. Ne ovat itiökasveja eivätkä kuki eivätkä siemennä, vaan lisääntyvät suvuttomasti itiöiden avulla. Näimme kaikki noidanlukot, mutta emme välttämättä komeimmillaan, sillä ne olivat eri kasvuvaiheissa. Siksi valtakunnallisesti erittäin uhanalaisen saunionoidanlukkoni kuva on viime vuoden heinäkuulta, jolloin kävin tilalla ensimmäisen kerran.

noidanlukot

Vasemmalla saunionoidanlukko ja oikealla suikeanoidanlukko. Kuvat Mirja Reijonen.

Noin kahden kilometrin mittaisella kierroksella näimme valtavan määrän kasveja. Tavallinen tallaaja ei kyllä ilman opastusta huomaisi vaatimattoman näköisiä, mutta harvinaisia kasveja. Vaikeita kuvattaviakin ne amatöörille olivat. Saroja tuli vastaan paljon, mutta kuvasin digikasviooni vain harvinaisen nuijasaran Purnujärven rannalta. Tutustu koko kasvilajiluetteloon: www.mattlar.fi/harju/perinnebiotoopit.html

Tulimme vihdoin myös maisemanhoitajien työmaalle. Työntekijät ryntäsivät sellaisella vauhdilla vastaan, etten ehtinyt paikalle kameroineni ennen kuin ne olivat jo häipyneet. – Mutta sanoivatko ne ”mää” vai ”bää”? Siitä vähän kinastelimme retkiseuralaiseni kanssa.

Lampaat retkeläisiä tervehtimässä. Taustalla Harjun tilan päärakennus. Kuva Mirja Reijonen.

Perinnemaisemaretkemme loppuhuipennus oli kampiliiran esittely. Maatilan isäntä, joka soittaa Ancient Bear Cult -nimisessä yhtyeessä, antoi näytteen varsin erikoisia ääniä päästävästä muinaissoittimesta. Lopuksi halukkaat saattoivat vielä ostaa tilan tuotteita, kuten villalankoja tai lampaantaljoja. Myytävänä oli myös Tapio Mattlarin puolison, laulaja-lauluntekijä Marja Mattlarin levyjä.

Kolme tuntia kestänyt retkemme oli päättynyt. Oli antoisaa – suuret kiitokset opastuksesta!

Tapio Mattlar soittaa kampiliirallaan muinaisvirttä. Kuva Mirja Reijonen.

Ensi kesänä uudestaan?

Olisi kiinnostavaa nähdä samat biotoopit eri kasvukausina. Helsy voisi järjestää sarjaretken siten, että Harjussa käytäisiin esimerkiksi alku-, keski- ja loppukesällä. Kiinnostaisiko?

Lisätietoja perinnemaisemista ja perinnebiotoopeista

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin perinnemaisemaryhmä eli UUPE
Perinneympäristöjen tila Suomessa hälyttävä (WWF)
Tervetuloa perinnemaisemamatkalle (ympäristöhallinto)
Niittykasviaapinen (ympäristöhallinto)

Nettikeskusteluja perinnemaisemien suojelua vastaan

Perinnemaisemansuojelun järjettömyydestä 30.3.2011 (Avautumisia-blogi)
Perinnemaisemat ja luonnonsuojelu, mitä ihmettä? 28.6.2013 (Vaellusnet)


Mitä mieltä sinä olet perinnemaisemien suojelusta?

Mirja Reijonen
Helsyn retkiryhmän jäsen

Mainokset

4 thoughts on “Harjun hurmaava perinnemaisema

  1. Minä osallistuisin mielelläni vielä uudelle retkelle ja kaverini oli pettynyt kun ei aikatalu päälekkäisyyksien vuoksi päässyt mukaan. Hänkin kyseli tehdääkö vielä uusi retki.

    • Hei vaan! Toiveesi on välitetty Helsyn retkiryhmälle, joka aloittelee ensi vuoden retkien suunnittelua piakkoin. Retkikohdetoiveita tulee kuitenkin ryhmälle runsaasti, joten joka vuosi ei aivan samoja kohteita oteta kalenteriin. Mukavaa syksyä! t. Kaisa / tiedotusvastaava

      • 27.lokakuuta 2013

        Luonnonsuojelussa myös ihmisten panos ja tekemä työ on arvostettava suojelun ja infrasfruktuurihistoriallisen suojelun työnä aina kivikauden asujaimistosta lähtien – kivikauden ihmisten päättäväisen kivikaupan ja vesistöreitin käyttönä Avignonin Luostarikirkkoihin asti Italiaan.
        Harvinaisten kasvien ja perinnemaiseman suojelu on yhtä osallistavaa kuin kasvien ja kukkien kerääminen ja kuivaaminen, säilöminen ja terveystuotteina käyttäminen aina pohjoiskalotin maaperän kraaterialueiden kuin omien muinaisten tulivuorien eli laavakivialueiden lähellä pohjoismaiden ja Islannin alkuperäisen viikinki väestökäsitteisyyden sukulinjoissa Michelssdottrar – Michelsson – Sigurdsson jne.

  2. 12.9.2013

    Alueen luonto ja harjupolkureitti kasvuston peltoalueiden ja tilan talousalueiden yläpuolisessa maastossa oli kuvauskohteina ja suojelukohteen näkökulmana upeaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s