Helsy

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen blogi

Vieraat Helsingissä

7 kommenttia

Kaupunkien riesana ovat vieraat, muualta tulleet kasvit, jotka valtaavat kotoperäisiltä lajeilta elintilaa. Helsingin ongelmana on eritoten puutarhoista karannut jättipalsami. Helsy on tehnyt jo usean vuoden ajan työtä tämän valloittajan kitkemiseksi.

Isokokoiset vieraskasvilajit valtaavat alaa Helsingin metsissä ja rannoilla. Leviämisen vauhti kiihtyy, alkuperäinen luonto väistyy ja lopulta luonnon monimuotoisuus kärsii. Luonnon monimuotoisuus ei tarkoita samaa asiaa kuin lajirikkaus, joka kaupungeissa usein on suuri. Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttaa lajien paljouden lisäksi myös alkuperäisten luontotyyppien moninaisuus ja geeniperintö. Suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle ovat elinympäristöjen väheneminen ja pirstoutuminen, joita seuraa muualta peräisin olevien haitallisten vieraslajien tekemä tuho.

Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2012 julkaisemassa kansallisessa vieraslajistrategiassa määritellään Suomen haitalliset vieraslajit. Vieraskasveista muutamat isokokoiset, alunperin koristekasveina viljellyt lajit kuten jättipalsami, kurtturuusu, lupiini ja jättiputket (3 lajia), ovat luettelon kärjessä. Helsingin viheralueilla ongelmia aiheuttavat monin paikoin myös japanintatar, etelänruttojuuri ja karhunköynnös. Yhteistä näille aggressiivisesti leviäville karkulaisille on, että kaukaisista kotosijoistaan huolimatta ne ovat sopeutuneet hyvin täkäläisiin oloihin – jopa liian hyvin. Ne nimittäin aiheuttavat haittaa Suomen pienpiirteisessä maastossa, sillä kotimainen kasvisto ei kykene kilpailemaan niiden kanssa.

jättipalsami Kaisa Hauru

Jättipalsami lähtee maasta vetämällä. Liian reippaita otteita kannattaa kuitenkin varoa, sillä maata lähtee helposti myös mukana. Kuva Kaisa Hauru.

Edellä mainituista kasveista jättipalsami on ainoa yksivuotinen, ja näin ollen sen repiminen maasta juurineen on kohtalaisen helppo ja tehokas hävittämiskeino. Helsy aloitti, ensimmäisenä pääkaupunkiseudulla, jättipalsamien torjuntaan tähtäävät kitkentätalkoot Lauttasaaressa vuonna 2005. Yhdistyksen kitkentätalkoiden tuloksena laji on paikoin hävinnyt, mutta sen laajempi hävittäminen on osoittautunut vaikeaksi. Kitkentä vaatii sitoutumista ja suunnitelmallista hoitoa useamman kerran kesässä.

Nykyisin Helsy kitkee jättipalsamia talkoovoimin myös Seurasaaressa, Herttoniemen Saunalahdella ja Vuosaaren Uutelassa. Myös Helsingin rakennusviraston puisto-osasto antaa neuvoja kitkentätalkoiden aloittaimisessa.

Kitkentä on helppo ja käytännöllinen tapa osallistua pääkaupungin luonnon suojeluun. Tarvitset vain reipasta mieltä, työhanskat ja helteisellä säällä juomapullon. Palsaminkitkijöitä tarvitaan edelleen lisää, joten tervetuloa mukaan!

Helsyn tämän vuoden ensimmäiset jättipalsamin kitkentätalkoot Lauttasaaressa 12.6.2013 klo 17.30. Lähtö Merikylpylänpuiston (Kasinonrannan) kahvilan edestä. Bussit 65A ja 66A (toinen pysäkki Särkiniementiellä) tai 20 (ensimmäinen pysäkki Isokaarella).

Christina Lindén

Mainokset

7 thoughts on “Vieraat Helsingissä

  1. Viikin – Vanhankaupunginlahden alueella myös jokin isokokoinen, isolehtinen virnalaji leviää kovaa vauhtia pitkin teiden varsia ja jo lehtojen puolellakin. Sitä on taidettu ihan istuttaa koristekasviksi teiden reunustoille, mutta nyt on tainnut lähteä niin sanotusti ”sokka irti”

  2. Olin viime vuonna ensimmäisen kerran mukana Lauttasaaren kitkentätalkoissa. Allergisena tyyppinä ensin vähän arastelin, mutta onneksi jättipalsami ei tiettävästi aiheuta allergisia reaktioita. Ainakaan minä en saanut mitään.

  3. Muistattehan myös, että jättipalsamin kitkentätalkoita on luvassa pitkin kesää! Seuraavaksi kitketään 27.6. Vuosaaren Uutelassa ja 1.7. Herttoniemen Saunalahdella, ja myöhemminkin ehtii vielä mukaan. Lisätiedot talkoista ja muista tapahtumista täältä http://www.sll.fi/uusimaa/helsy/tapahtumat

  4. Jättipalsamia on aika mehevät esiintymät myös Mätäjoen varrella Kehä 1:n eteläpuolella. Voisiko kitkemistalkoot ulottaa myös sinne?

    • Hei! Mätäjoen varrella on useita paikkoja johon jättipalsami on päässyt leviämään. Christina kertoi, että Helsyn kitkentäpaikat valitaan sen mukaan, mistä löytyy vetäjä talkoille. Uudelle vastuuhenkilölle Helsy lupaa hyviä neuvoja ja parhaassa tapauksessa alussa mukaan lähtee talkoita useana vuotena vetänyt henkilö. Sinänsä talkoiden järjestäminen on kuitenkin helppoa, sillä välineet ja eväät jokainen tuo itse.

      Myös omia ”talkoita” voi järjestää. Paikaksi kannattaa valita pieni alue tai alue isomman alueen reunalla (leviämisen estämisen takia), ja kitkeä sen minkä omin voimin tai kaverin kanssa jaksaa. Helsy voi tässäkin antaa hyviä neuvoa. Rakennusvirasto kerää palsamikasoja ja säkkejä pois kun ilmoittaa niiden sijainnista vapaaehtoistyövastaavalle.
      T. Sanna / Helsy

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s