Helsy

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen blogi


1 kommentti

Yleiskaavaehdotus on palautettava valmisteltavaksi

Helsingin yleiskaavasta ei nykyeväillä ole mahdollista saada hyvän kaupunkirakentamisen ohjenuoraa, totesivat Tieteiden talolla torstaina 17.3 kokoontuneiden järjestöjen edustajat.

10264193_10208439508852546_5914605659425137652_o

Viheralueseminaari Tieteiden talolla 17.3.2016. Kuva Jarmo Nieminen.

Helsinki on paitsi pääkaupunki, myös asukkaidensa kotiseutu, jonka kehittämisessä ei kansalaisten ylitse saa eikä voi näin yksisilmäisesti kävellä. Helsingin kaupunkisuunnittelijat mainostavat mielellään vuorovaikutustaan asukkaiden kanssa, mutta kaikkien järjestöjen kokemus tuntui olevan täysin päinvastainen: mitään mikä poikkeaa kaavoittajien suunnitelmista, ei oteta huomioon. Kuullaan, mutta ei kuunnella.

Yleiskaavaehdotuksessa uhrataan tavattoman paljon Helsingin merellistä ja mantereisia luontoa ja kadotetaan niiden virkistysarvot, vaikka edes kaavan kasvutavoitteet eivät tätä edellytä. Vertailun vuoksi: Tukholman kaavoituksessa saadaan kaupunkiin mahtumaan 150 000 uutta asuntoa, menettämättä viheralueista kuin muutama promille.  Asuntomäärä vastaa suunnilleen samansuuruista joukkoa uusia asukkaita, kuin Helsingin tavoittelemat 250 000.

Yleiskaavaehdotus on tuhoisa jo esitystavaltaan. Aiemmat yleiskaavat ovat osoittaneet täsmällisesti, mikä alue varataan mihinkin tarkoitukseen. Nyt yksityiskohdat on peitetty 100×100 metrin ruudut kattavilla pikseleillä, jotka mahdollistavat viheralueiden asemakaavoittamisen rakentamiselle, vaikka sitä ei yleiskaavassa suoraan esitetä.  Tässä muodossaan olevan yleiskaavan hyväksyjä ei tietäisi, mitä tosiasiassa hyväksyy. Jopa koko Uudenmaan kattava maakuntakaava on yksityiskohtaisempi ja vastaavasti paljon selkeämpi.

Järjestöjen yhteinen vaatimus on minimoida viheralueille rakentaminen.  Olennaiset luontokohteet on esitettävä kaavan oikeusvaikutteisella pääkartalla – nyt ne ovat vain liiteasiakirjoissa. Ilman oikeusvaikutusta, eli ilman kaavan antamaa suojaa.

Järjestöt katsovat, ettei nykyistä ehdotusta voi viedä eteenpäin, vaan ehdotus on palautettava uudelleen valmisteltavaksi. Uudessa valmistelussa on otettava huomioon myös järjestöjen asiantuntemuksella laatimat ehdotukset.

Tieteiden talolla olivat mukana:

Eteläiset kaupunginosat ry

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry

Herttoniemi-seura ry

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin

Keskuspuistoryhmä

Lauttasaari-Seura ry

Pro Tuomarinkylä

Puistola-Seura ry

Puotila-Seura ry

Stansvikin kyläyhdistys

Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Suomen Perhostutkijain Seura ry

Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry

Vartiosaari Seura ry

Vuosaari-Seura ry

 

 

Teksti: Mikko Niskasaari


5 kommenttia

Pikselit uhkaavat Helsingin luontoa

 

Kuva Hanna-Leena Ylinen

Asukkaat toivoivat viheralueiden säilyvän, yleiskaavaehdotus jatkaa silti uudisraivauslinjalla.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on 1.10.2015 julkaissut yleiskaavaehdotuksen ja kaupunkisuunnittelulautakunta päättää siitä kokouksessaan 10.11.2015.

Alkuvuonna näytteillä olleen yleiskaavaluonnoksen suurin ongelma oli kartan jakautuminen hehtaarin kokoisiin ruutuihin, jotka ovat keskenään vuorovaikutteisia siten, että yksittäinen ruutu voi muuttua naapuriruudun vaikutuksesta. Tällainen on vaarallista kaupunkiluonnolle, sillä se tekee mahdolliseksi suhtautua asuntovaltaisen alueen pikselien vieressä oleviin virkistysaluepikseleihin ikään kuin rakennusmaana.  Lue lisää…


Jätä kommentti

Retki suomalaiseen sielunmaisemaan Torronsuon kansallispuistoon

Miltä kuulostaa suolentopallon tai -potkupallon MM-kisat? Muistatko Kalevalan tarinan, jossa Väinämöinen lauloi Joukahaisen suohon? Entä oletko joskus joutunut ojasta allikkoon? Mikä on kermi? Entä mikä on kulju?

Näitä suoaiheisia visailukysymyksiä pohdittiin lokakuun ensimmäisenä lauantaina bussimatkalla kohti Suomen syvintä suota, Tammelassa sijaitsevaa Torronsuota. Helsyn järjestämälle retkelle oli lähtenyt vajaa 40 innokasta luontoihmistä repuissaan kameroita, kiikareita ja eväsleipiä. Retkiryhmän oppaan Mirja Reijosen laatima tietovisa muistutti, että suo on syvällä suomalaisessa taiteessa, urheilussa, kirjallisuudessa, musiikissa ja sananlaskuissa. Suo on aina ollut osa suomalaista sielunmaisemaa. Retken toinen opas, Toni Amnell, sivisti kuulijoita kasvitietämyksellään.

Lintutornista näkyi kauas. Kuva Anna Nyman.

Lue lisää…


Jätä kommentti

Ihanat rannat – Suomenlahti-vuoden kasviretki Lauttasaaressa

Mätäjoesta etelään, Laajalahden ja Seurasaarenselän eteläpuolelle levittäytyy Lauttasaari, jonka pohjoisrantoja on luonnehdittava sisäsaaristoksi ja eteläisimpiä niemiä ulkosaaristoksi. Elokuun alussa Helsyn kasviretken kohteena oli eteläinen Lauttasaari, jonka Veijarivuoren rannoilla moni meri- ja rantakasvi tuli retkeläisille tutuksi.

Kuivasta kesästä huolimatta monet rantakasvit kuten merisaunio, rantatädyke ja rantayrtti kukkivat vielä. Näkyvimmin kukkivat keltaiset pietaryrtti, merivalvatti ja kannusruoho.

MReijonen_kasviretki

Kasviharrastaja löytää kuivaltakin rantaniityltä jotain kiinnostavaa. Kuva Mirja Reijonen.


Lue lisää…


Jätä kommentti

Santahamina – hieno retkipaikka säässä kuin säässä

Helsyn retkikausi 2015 alkoi talviretkellä Santahaminaan 28.2. Nelisenkymmentä retkeläistä lähti kiertämään saarta oppaanaan Jarmo Nieminen. Helmikuun lopulla olisi pitänyt olla täysi talvi postikorttimaisemineen. Tilastollisesti helmikuu oli kuitenkin toiseksi lämpimin: lämpötila oli plussan puolella, lunta ei juuri ollut ja meri oli sula. Sateisen harmaassa säässä koettiin silti hieno luontoelämys maustettuna kiinnostavilla faktatiedoilla Santahaminasta.

Heti alussa meille annettiin tehtäväksi etsiä puussa nukkuvat lehtopöllöt. Ilman opastusta ne eivät olisi löytyneet, sillä pöllöillä on hyvä suojaväri.

Ihmisjoukko ei häirinnyt männynoksilla nukkuvia lehtopöllöjä. Kuva Mirja Reijonen.


Lue lisää…


Jätä kommentti

Ihanat rannat – kiinnostavia vesikasveja Kannelmäessä

Heinäkuun lopun helteissä, meteorologin povatessa kesän pahinta ukkosmyrskyä, kourallinen luonnonystäviä uskaltautui Kannelmäkeen tutustumaan Mätäjoen rantamaisemiin ja kasveihin. Ennusteista huolimatta retkipäivä oli kuitenkin mitä aurinkoisin ja antoisin.

Kesällä jokeen juoksutetaan lisävettä, jotta turvataan veden laatu ja virtausnopeus. Kannelmäessä Mätäjoen rantamaisemaa luonnehtivat leppä- ja pajuvaltainen puusto ja pensasto sekä lukuisat jokea ylittävät sillat. Joen mutkaan on tehty iso lammikko, jonka avoimille rannoille on kehittynyt monilajista ja rehevää jokivarsi- ja kosteikkokasvillisuutta. Rantoja reunustavat sarat, kaislat, isokokoiset heinät kuten kastikat, ruokohelpi ja isosorsimo; matalassa vedessä viihtyvät myös ojapalpakko ja leveäosmankäämi.

Ranta- ja uposkasveja Mätäjoessa. Kuva Mirja Reijonen.


Lue lisää…


1 kommentti

Uudisraivauskaavan sijaan Helsinkiin tarvittaisiin suunnanmuutoskaava

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisi yleiskaavaluonnoksensa 20.11.2014. Vaikka kaavaprosessin aikana on puhuttu tiivistämisestä, luonnos viittaa pikemminkin kaupunkirakenteen levittämiseen.

Kyseessä näyttäisi olevan varsinainen uudisraivauskaava, sillä toteutuessaan se tuhoaisi 300 hehtaaria metsää Helsingistä.

Suunnanmuutos vanhanaikaisesta uudisraivauksesta aitoon tiivistämiseen olisi mahdollinen, sillä Helsingin jo rakennettuja alueita pystyisi tiivistämään. Tätä on havainnollistettu esimerkiksi Urban Helsinki -ryhmän tuottamalla Pro Helsinki 2.0 -vaihtoehtokaavalla.

Maailmalla jo rakennettujen alueiden täydentäminen on kaupunkisuunnittelun trendi. Esimerkiksi Tukholmassa 40 prosenttia 2000-luvulla tapahtuneesta väestönkasvusta on sijoittunut enintään kahdeksan kilometrin etäisyydelle keskustasta, kun Helsingissä vastaava luku on vain 15 prosenttia. Vancouverissa taas kasvun lähtökohdaksi otettiin ”growing up rather than growing out” ja kaupunki tiivistyi erityisesti keskustassa, sillä suunnittelun periaatteena oli, että viheralueisiin ei kosketa. Lue lisää…

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.